tiistai 31. tammikuuta 2012

Mökki mökissä

Taannoin Houmin alesta tekemäni pikku hankinta on jäänyt vielä tyystin esittelemättä. Kas tässä - Normann Copenhagenin Lighthouse-lyhty. Näin aluksi lyhty sai sisuksiinsa (myös alelaarista mukaan napatun) jouluvalomyttysen, mutta tulevaisuudessa se varmaan toiminee niiden hiukan suurempien kynttilöiden kotina. Väriksi valikoitui aiemmassa kollaasipostauksessa näkyneen sinisen mökin sijaan tämä villi pinkki. Silmä tottui nopeasti, kaiken ei onneksi aina tarvitse edustaa neutraalia värilinjaa.




Nyt lienee aika painua nukkumaan. Eilen saamani siivoushepuli on kostautunut tänään kipeytyneinä lihaksina (noloa myöntää että pelkkä siivouspäivä saa minut näin raihnaiseksi). Musateatteriharjoituksetkin menivät pitkälti ohi, kiitos väsymyksen mukanaan tuomien keskittymisvaikeuksien. Energiatasot ovat tällä hetkellä ennätyksellisen alhaalla.

Tulkaa jo takaisin kesä ja valo!

torstai 26. tammikuuta 2012

Huhhei!

Blogi käy tällä hetkellä säästöliekillä. Olen onnistunut lykäämään itseni varsinaiseen työputkeen heti vuoden alkajaisiksi, joten toistaiseksi lupaukset ajan antamisesta itselle eivät ole oikein päässeet toteutumaan. Kunhan saan räpisteltyä vielä muutaman kuuden päivän työviikon ja siinä ohessa onnistun selviytymään uuden musiikkiteatterin kurssista, lienen jo kuivemmilla vesillä. Sitten voinkin alkaa täyspäiväisen pääsykoelukemisen. Nam!

Tällä hetkellä hengissä pysymisen eväät ovat selvät:
- tarpeeksi unta
- tarpeeksi ruokaa
- d-vitamiinin napsiminen
- alla oleva video, jonka haluan nähdä joka aamu (ihan vain koska en pysty katsomaan sitä hymyilemättä)



Minä sydän laiskiaiset.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Lukittu vaihtoehto


Koska emme miehen kanssa oikein osaa pysyä aloillamme kun eteen tulee niinkin erityinen juhla kuin parisuhteemme vuosipäivä, päädyimme tänäkin vuonna arpomaan sopivaa maisemanvaihdosta huhtikuun alkupäiville. Mielessä oli kaikenlaista pidennetystä Tukholmanristeilystä äkkilähtökarkumatkaan. Käytännössä tärkein kriteeri oli mahdollisimman alhainen hinta, koska kyseessä on vain pieni "karkumatka", eikä sellainen useamman viikon maisemanvaihdos jollaista suunnittelemme kesäksi.

Lopulta lentojen hintoja vertaillessa vaihtoehdoksi nousi hieman yllättäen Kööpenhamina. En ole koskaan käynyt, ei ole oikeastaan tullut vaihtoehtona mieleen kovinkaan usein. Joten miksipä ei? Usein on hyvä suunnata juuri sinne, minne ei sydän palaen haluaisi ehdottomasti päästä. (Elokuun reiliä suunnitellessakaan Venetsia ei ollut must-listallamme vaan vain yksi monista vaihtoehdoista viimeiseksi vierailukohteeksi. Kuitenkin juuri Venetsiaan ihastuin aivan erityisellä tavalla. Yllättyminen on hyvästä.)

Lennot pääsiäisviikolle on nyt varattu ja majoitus maksettu. Matkakuumeen voi siis nyt luvan kanssa laittaa hautumaan pariksi kuukaudeksi (lukemat ovat tosin vaarallisen korkealla jo nyt). Vinkkejä otetaan myös vastaan teiltä jotka olette joskus Kööpenhaminassa vierailleet, itse kun en tiedä kohteestamme käytännössä mitään.

Kuva weheartit.com

tiistai 10. tammikuuta 2012

Eläinoppia




Suhtautumiseni vanhojen opetustaulujen käyttöön sisustuselementteinä on vähintään ristiriitainen. Toisaalta Ebba Masalinit tovereineen viehättävät, toisaalta olen sen verran värirajoittunut että kyseisten taulujen kirjavuus tuntuu jo pelkkänä ajatuksena riitelevän kaikkea muuta sisustusta vastaan. Selkeämmät ja pelkistetymmät värimaailmat ovat enemmän minun makuuni.

Vaan löytyipä maan päältä jotain minunkin opetustaulunälkääni. Kanadalaisen Banquet Atelier & Workshopin suurissa eläinfaktoin höystetyissä julisteissa on opetustaulujen henkeä, samalla kun ne ulkoasultaan ovat juuri sopivan pelkistettyjä ja selkeitä. Törmäsin näihin etsiessä kandidaatteja meneillään olevaan ikuisuusprojektiimme "jotain täytettä olohuoneen tyhjälle seinälle". Ainoana kriteerinämme on toistaiseksi ollut laajahko "eläimiä olisi kiva olla", liekö sitten runsauden pulasta kyse kun mitään ei ole vielä päätynyt hankintaan asti. Onneksi näitä vahvojakin ehdokkaita aina silloin tällöin putkahtelee, toivo elää siis edelleen!

Kuvat etsy.com

maanantai 9. tammikuuta 2012

Reissuromantiikkaa

Havahduin vasta muutamia päiviä sitten siihen, kuinka vähän olen viime aikoina kuunnellut musiikkia. Päätin korjata asian. Tulos: vanhat suosikit kuulostivat hyvältä edelleen, mutta tulin kuitenkin kuunnelleeksi ne läpi vain kerran palaamatta takaisin. Vanhoilla on aikansa, nyt se ei ollut. Ehdin huolestua. Mikä voi olla se tie jolla ihminen hiljalleen kadottaa lopullisesti halunsa kuulla musiikkia?

Tänään kuitenkin, kiitos ohjelmistoaan esitelleen Ava-kanavan, tulin ensi kertaa tietoiseksi duosta Eva & Manu. Folk/rock/indie-genreissä liikkuva musiikki on syntynyt tien päällä kaksikon kierrellessä Eurooppaa, ja reissuromanttiset mielikuvat tuovatkin musiikkiin oman tunnelmalisänsä. Televisiomainoksen taustalla soiva Feet in the Water on kaunein pitkään aikaan kuulemani, lähes kyyneliin asti herkistävä kappale.


Huoli on siis saatu karistettua. Se, etten ole aikoihin kuunnellut musiikkia, ei väistämättä ole merkki siitä että jokin minussa olisi muuttunut tai kadotettu. Se kertonee vain siitä, etten ole pitkiin aikoihin viehättynyt suuresti jostain uudesta kauniista.

Lisää osoitteessa evamanu.com

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Alennushurmos

Jos aiemmin väitinkin vältelleeni tehokkaasti alennusmyyntejä, lienee paikallaan hieman korjata tilannetta. Vaikka en ole varsinaisesti metsästänyt mitään, on eteen silti tipahdellut kaikenlaista pientä turhan houkuttelevasti tiputettuun hintaan. (Suurin osa näistä on ollut kirjoja joita ylipäänsä harvakseltaan ostelen, joten suuria tunnontuskia en ole hankinnoistani potenut.)

Tänään sähköpostiin kolahti ilmoitus myös Finnish Design Shopin alennusmyynnistä, jota olin salaa ehtinyt jo odotella. Mitään suuresti himoitsemaani ei alennettuun hintaan löytynyt, mutta seuraavat lähtivät kuitenkin tilaukseen.


Tanskalaisen Søren Refsgaardin suunnittelema suloinen Great balls of Wire - johdonkesyttäjä. Vaikka seinänvierustoillamme viihtyykin tällä hetkellä enemmän johtoja kuin yksi keltainen pallero kykenee niitä nielemään, tuo tämä kaveri toivottavasti edes pientä sympatiaa tuohon ongelmakekoon.


Kide VI mineraaliposkipuna. Juuri tänä aamuna ehdin päivitellä nykyisen poskipunani olevan pian lähellä loppuaan, joten tämä hankinta tuli tarpeeseen. Yksinkertaisen kauniisiin puurasioihin pakatut Kide-meikit ovat pistäneet silmään ennenkin, mutta normaalihinnoilla olen tyytynyt ainoastaan ihastelemaan sivusta. Arvoin pitkään sarjan puuterien ja poskipunan välillä, päätyen lopulta jälkimmäiseen. Puuterin on oltava laukussa kulkevaa mallia, enkä halua edes kuvitella millaiseen kuntoon vaalea puurasia ehtisi jo muutaman laukussa vietetyn päivän aikana. Poskipunaa taas lisäilen hyvin harvoin päivän aikana, joten sen jääminen kylpyhuoneen kaunistukseksi ei suuremmin harmita.

Alehömpötykset saisivat minun puolestani jo loppua, olen ehtinyt tehdä jo tarpeeksi hyviä löytöjä. Katse olisi jo kohti suurempia hankintoja (jotka eivät sitten alennukseen asti päätyneet). Tänään viimeksi eksyin Vepsäläiseen silittelemään erästä hyllykaunistusta. Kenties jossain vaiheessa kevättä, kenties..

Kuvat Finnish Design Shop

perjantai 6. tammikuuta 2012

Vielä vähän vaiheessa

Kolmesta vapaapäivästä ensimmäinen käytetty kierrokseen Ikea - Sinelli - K-rauta. Ilta kulutettu puuriman sahailuun, huopakankaan asetteluun ja niittipyssyn käyttelyyn (katkeran suloinen jälleennäkeminen). 





Tulos miellyttää tähän mennessä. Yksi kriittinen osa projektista kuitenkin vielä uupuu, joten tarkempi esittely siirtykööt toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan. (Eli jos en palaa asiaan enää, voitte päätellä jonkin menneen pieleen viime metreillä. Toivottavasti näin ei pääse käymään.) 

tiistai 3. tammikuuta 2012

Matkaan taas kuljen nyt

Voi sitä pientä suurta katkeruuden häivähdystä jonka aikanaan koin havaittuani, että HKL jakoi matkakorteille niiden perinteisten sinisten vaihtoehtona myös vaaleanpunaisia korttitaskuja. Olisinpa tiennyt aiemmin, sitä nätimpää kun en ole kehdannut mennä itselleni pyytämään sinisen ollessa edelleen käyttökuntoinen. Olen siis ainoastaan tyytynyt vaivihkaa kyräilemään noita kanssamatkustajien huomattavasti pirteämpiä kortteja.


Tänään törmäsin kuitenkin johonkin vielä parempaan. Helsinkiläisen muotoilutoimisto Muovon printtiversio matkakorttitaskusta miellyttää silmää ja paljon. Totta, sehän on vain matkakortti. Mutta koska kyseessä on myös lähes päivittäisessä käytössä oleva esine, on sille myös suotu erityiset mahdollisuudet piristää käyttäjäänsä aina käteen sattuessaan. 

Pakko siis myöntää, tilaukseen lähti sen kummemmin empimättä tuo lohenpunainen versio. 




Myös muu Muovon mallisto miellytti kovasti silmää. Suosikkituotteeni on ehkä kuitenkin tuo ihastuttava koiranpeti. Hyvä ettei kodistamme vielä löydy karvakuonoista perheenjäsentä, unipaikka koiralle kun olisi varmasti verottanut kukkaroa muutaman pennin enemmän kuin uusi koti matkakortille.

Kuvat Muovo

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Talvikallioilla






Vuosi 2012 ei olisi voinut alkaa kauniimmin. Vain hetki vuoden vaihtumisen jälkeen taivaalta alkoi sataa puhdasta valkeaa lunta. Aamulla taivas oli kirkas sininen. Valoa olen kaivannut eniten. Saunavuoron jälkeen teimme kävelyretken Lauttasaaren kallioille. Valo oli ehtinyt jo paeta, mutta tyyni meri ja pimeä metsä sopivat ystäviksi yhtä lailla.

Tästä vuodesta aion tehdä hyvän.